Societas biochemica, biophysica et microbiologica Fenniae eli Biobio-seura on valtakunnallinen tieteellinen yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää biotieteiden tutkimusta ja tunnetuksi saattamista. Seuran yhteydessä toimii biotieteiden kansalliskomitea, joka yhdistää Suomen biotieteiden yhteisön kansainvälisiin kattojärjestöihin.

Seuran perustaminen ja toiminta

Modernien biotieteiden nousu Suomessa alkoi 1920-luvulla, jolloin Artturi I. Virtanen toi biokemian tutkimuksen Suomeen. A.I. Virtanen toimi myös Suomen ensimmäisenä biokemian professorina, ensin 1930-luvulla Teknillisessä korkeakoulussa ja 1939-1948 Helsingin yliopistossa. Nobel-palkinnon vastaanottamisen aikoihin, loppuvuodesta 1945, Virtanen esitti Professori Karl Olof (Olli) Renkosen ja Professori Unto Vartiovaaran kanssa suomalaisen mikrobiologian seuran perustamista. Seuran perustamiskokous pidettiinkin jo samana vuonna ja seura rekisteröitiin 1946, aluksi nimellä Societas microbiologica Fenniae. Muutamaa vuotta myöhemmin seuraan liitettiin pienemmässä piirissä jo 1930-luvulta asti toiminut rekisteröimätön Biokemiallinen seura ja toimintaa laajennettiin koskemaan biotieteitä yleisemminkin. Tällöin seuran nimeksi vakiintui Societas biochemica, biophysica et microbiologica Fenniae ry, josta nykyään käytetään tuttavallisemmin nimeä Biobio-seura. Virtanen toimi seuran ensimmäisenä puheenjohtajana. Hänen lisäkseen keskeisiä henkilöitä seuran ensimmäisten vuosikymmenten aikana olivat seuran sihteerinä toiminut, myöhemmin akateemikoksi nimitetty Jorma K Miettinen ja varapuheenjohtaja Karl Olof Renkonen.

Biobio-seura on valtakunnallinen tieteellinen voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää bioalan tutkimusta ja tunnetuksi saattamista. Seura edustaa useita biotieteiden aloja, mikä heijastaa seuran perustajien kiinnostuksen kohteita ja biotieteiden kehittymisen myötä tapahtunutta laajenemista. Seuran keskeisiä toimialoja ovat biokemia, mikrobiologia ja biofysiikka, mutta toimialoihin kuuluvat myös kasvien molekyylibiologia, eläinfysiologia, virologia, ravitsemustiede, glykobiologia sekä proteomiikka. Lisäksi seuran toimintaan kuuluu myös lääketieteellinen perustutkimus, ympäristö- ja elintarvikemikrobiologia, solubiologia ja bioteknologian alan tutkimus. Biotekniikka ja molekyylibiologia ovat keskeisiä kaikilla näillä aloilla. Seuralla on kolme alajaosta (peptidijaos eli Finnish Peptide Society, glykojaos eli Finnish Glycoscience Network ja proteomiikkajaos eli Finnish Proteomics Society), sekä paikallisjaos, Oulun Biotieteellinen Seura.

Seuratoiminta tarjoaa hyvän kanavan päästä vaikuttamaan alan kehitykseen sekä kotimaassa, että kansainvälisesti. Biobio-seuran jäsenet mahdollistavat seuran aktiivisen toiminnan ja biotieteiden aseman edistämisen. Etenkin alajaosten ja Oulun paikallisjaoksen kautta jäsenillä on myös mahdollisuus tavoittaa merkittävissä määrin oman vertaisryhmänsä muut toimijat.

Vapaasti A.I. Virtasta lainaten: Tervetuloa vaikuttamaan seikkailuun, jota tieteen teoksikin kutsutaan.